Unessa.net : Arki : Menneet :

Torstai, 22.3.2001

Lähdin etsimään vieraskirjassani käytössä olevalle Swatch ajalle jotain suomenkielistä selitelmää, kun useat tyypit eivät sitä varmaankaan ymmärrä. Oikeastaan ainoa käyttökelpoinen sivu löytyi hesarin vanhasta artikkelista, joka käsitteli tätä aihatta, tuo täytynee linkittää selitykseksi Swatch ajasta.

Niin. Etsiessäni tuota sivua törmäsin vahingossa Jere Käpyahon sivuille, josta bongasin joskus kauan sitten lähettämäni palautteen. Aika hienoa. Itseasiassa nuo sivut ovat kokonaisuudessaan oikein hyvä esimerkki pienestä mutta pippurisesta saitista. Vähän lörpöttelyä ja paljon asiaa - pidän niistä edelleen.

Välillä tuntuu, että tästä ei tuu kyllä yhtään mitään. Tänään oli juuri sellainen päivä. Itseasiassa kaikki oli ihan hyvin johonkin saakka, mutta sitten kaikki taas yhtäkkiä pimeni. Ihmettelen sitä, miksi Veera jaksaa tulla tänne asti nukkumaan. Musta ei ainakaan tänään tuntunut yhtään siltä, että hänellä olisi ollut pienintäkään kiinnostusta tulla tänne mun takia. Miksi sitten?

Ja kun se kaikki lähtee kerran pyörimään, niin asiat tunnetusti vaan kasaantuu toistensa päälle. Lähdimme Markuksen kanssa treenien jälkeen katsastamaan uutta Da Capo baaria, enkä tietenkään muistanut että siellä oli joku lauluilta juuri tänään. Ennen kuin humppapsykoosi iski, me lähdettiin sieltä sitten Markuksen kämpille kuuntelemaan potentiaalista musaa jota voitais uuden trion kanssa harjoitella.

Lyhykäisen musiikillisesti inspiroivan tuokion jälkeen lähdin takaisin Piikkikseen päin ja kiroilin koko matkan temppuilevaa autonrämää. Seppokin soitti joskus illalla ja sillekin tuli valitettua taas tuosta autosta. Vanhat autot pitäisi kieltää lailla. No... saunakin oli, tottakai, ehtinyt mennä melkein kylmäksi kun pääsin kotiin saakka. Menin yksinäni saunaan, enkä edelleenkään voinut vitutukselleni yhtään mitään. Veera oli jo sängynpohjalla kun tulin takaisin. Vaatteet päälle, pikatarkastus sähköposteista, kello herättämään huomiseksi ja valot pois. Hyvää yötä.

<< mennyttä elämää