|
Unessa.net : Arki : Menneet :
Tiistai, 27.3.2001
Noniin. Tänään se sitten viimeinkin tapahtui. Toimistolle
saatiin se liian kauan odotettu kiinteä linja. Asennuksessa meni TuPun
tyypeiltä pari tuntia, konffaaminen jatkui mun ja (enimmäkseen) Tuukan
voimin yhteentoista asti illalla. Jestas mikä päivä.
Oli
siinä sitten muitakin töitä tehtävänä.
Kävin EG:llä kuvailemassa
taas vähän lisää, tällä kertaa kuvattavat
olivat paljon kauniimpia kuin viimeksi... Keksittiin hieno idea
Blues Sisters -kuvasta kun toinen tytöistä äkkäsi
aurinkolasini ja koitti niitä päähänsä.
Lopputulos vaikuttaa pienen retusoinnin jälkeen oikein onnistuneelta,
tosin taustan vastavaloefekti ei onnistunut ihan siinä mittasuhteessa
kuin odotin.
Pääsin loppujen lopuksi kotiin vasta yhdentoista jälkeen illalla
ja nyt kun kaikki pakolliset kuviot on hoidettu pois päiväjärjestyksestä,
kello on jo yksi yöllä. Veera
lähetti illalla vähän apean oloisen tekstiviestin,
jossa viittasi jotain siihen suuntaan että joku muu tekisi
mut ehkä onnellisemmaksi. Tuskimpa. Tai mistä sitä
tietää. Se on kyllä kieltämättä tosi
veemäistä kun ei koskaan nähdä. Ja siloin kun
nähdään niin tapellaan aina.
Se on sellainen armeijaefekti.
Jokainen arkipäivä kuluu siihen kun ikävöi toista
sielä jossain kaukana, lähettelee tekstiviestejä
tai soittelee, enemmän tai vähemmän. Loppuviikolla
torstain ja perjantain kohdalla on jo hirveä
ikävä ja suuret odotukset kaikkia alkuviikolla päässään
muodostamia suunnitelmia kohtaan. Sitten kun lopulta nähdään,
niin korkeat odotukset osoittautuvat aina liian korkeiksi ja pettymykset
aiheuttavat tappeluita ja jatkuvaa riitelemistä. Oravanpyörä
josta on vaikea päästä eroon ja johon on todella
vaikea sopeutua.
Onhan sitä jotain positiivistakin sentään. Kevät
näyttää viimeinkin ottaneen niskavoiton talvesta. Tuli
takatalvea tai ei, on hieno huomata että nyt alkaa taas olla se aika kun
aamulla niin kylmältä tuntuva vaatetus tuntuu iltapäivällä
jo tuskastuttavan kuumalta. Lämpötilanvaihtelua! Hienoa! Kevään
yksi ensimmäisistä merkeistä. Seuraavaksi sataa tietysti vettä.
Ja sitten lunta.
<< mennyttä elämää
|