|
Unessa.net : Arki : Menneet :
Lauantai, 9.6.2001
[12:02]
Tsiisus, että sitä osaa kuulostaa hölmöltä.. lähes aina :)
No. Tänään on uusi päivä ja uudet kujeet. Koska osaltani eilinen meni kaikesta
(jopa EG:stä) huolimatta todella hienosti, tätä päivää on oletettavasti kohtuullisen
vaikea pistää ainakaan paremmaksi joten ajattelin vaihteeksi ottaa ihan rennosti
sikäli kun se nyt on mahdollista. Sääkartta enteilee pilvistä ilmaa koko päiväksi,
mutta pääasia ettei sada. Sade olisi kyllä ihan perseestä.
Linnunradan käsikirjaa noudattaen tämä liftari ottaa nyt pyyhkeen olalle
ja lähtee laitureille!
[01:34 sunnuntain puolella, siis]
Siitä pyyhkeestä ei ollut mitään hyötyä, en jaksanut käyttää sitä.
Tulin juuri kotiin yhden bussissa. Tällä kertaa olin ajoissa, tosin se johtuu
siitä että myöhästyin puoli kahdentoista bussista kaksi minuuttia. Prkl.
Eilen pyörittiin kaupungilla, juteltiin, tanssittiin (vain
sen yhden kerran, mutta silti) ja kaikkea muuta mahdollista, tänään en ole
tehnyt mitään muuta kuin kävellyt, odottanut, palellut ja masentunut. Yksin.
No.. niin yksin kun tuhansien muiden ihmisten keskellä nyt voi olla yksi.
Eli tosiyksin.
Nyt on PikkuVillen sydän särki silleen big-time. Aika perseestä.
Koko päivä olisi mennyt tosi hienosti jos en olisi odottanut mitään sen kummempaa,
mutta kun niitä jatkuvasti kylvetään (silleen kun jotkut tekee, se on jotenkin
universaali ilmiö) niin tottakai sitä sitten odottaa.
(Törmäsimme tähän samaan ilmiöön eilen Nupin ja Lapan kanssa. Istuttiin
kosmikissa kahden jonkun naisihmisen seurassa ja kun oltiin lähdössä pois,
Nuppi kysyi näiltä että haluavaisivatko nämä ottaa hänet ja Lapan mukaansa.
Tyttö sanoi tylysti, että ”ei me haluta teitä mukaan”. Olin vähän
hämmästynyt siitä, että miksi sen nyt tolleen piti sanoa, mutta sitä siinä
hetken miettiessä tajusimme että tämä oli tosi fiksusti tehty. Jos olis vaan
sanonut jotain leväperäistä tai ei olis kieltänyt heitä lähtemästä mukaan
vaikkei seura yhtään kiinnostaisikaan, siinä olis mennyt jätkien ilta ihan
pilalle...)
Enivei. Päivä oli siis festaireiden kannalta kaikin puolin jees, bändit soitti
helvetin hienosti ja ilmakin oli kohtuullinen vaikkakin todella kylmä. Yllätyksekseni
muistin että Pasi oli ajamassa päälavan
valoja joten tuli siinä sitten juteltua läpi päivän. Olisi muuten saattanut
olla elämäni tylsimmät 13 tuntia.
Joko mulla on taas tinnitys korvissa tai sitten täällä vinkuu joku. Ärsyttävää.
En ole tehnyt tänään tosiaan oikeastaan yhtään mitään. Tappanut
aikaa noin kolmetoista tuntia, ei mitään sen kummempaa. Se oli tosi pitkät
kolmetoista tuntia, mutta odottavan aikahan on tunnetusti aina pitkä. Pohdiskelin
viimeiset pari tuntia sitä, että julkisen päiväkirjan pitäminen on siinä mielessä
aika perseestä, että tässä tulee sitten kimpassa myös julkiset nöyryytykset.
Leipää ja sirkushuveja... -Olkaa hyvä.
Ongelma
oli siinä, että lähdin täysin väärällä asenteella liikkeelle. En minä voi
tietää mitä joku muu haluaa! Okei. Olisi pitänyt lähteä silleen kun yleensä
liikkuu yksinään kaupungilla, eli olla vaan ja pitää hauskaa. Silloin on muutenkin
avoimempi kaikelle. Yksinäisyys ei satu jos ajattelee, että nyt kuuluukin
olla yksin. Siinä on iso ero.
Tiina kertoi meilitse kuvaukseni eilisestä olevan liian arvoituksellinen.
Okei. Se oli silleen puoliksi harkittua arvoituksellisuutta, olin kuitenkin
kännissä kuin käki (siis myös tuota kirjoittaessani). Ei eilen sitäpaitsi
tapahtunut mitään sellaista mikä ei tuosta käy ilmi. Tavattiin, juteltiin
ja päästiin Ollin kyydissä koteihimme. Aivan. Tämän päivän ehdoton plusspuoli
oli kyllä se, että join koko kolmentoista tunnin aikana vain neljä lasia kokista
kosmikissa... pääsin siis aika vähällä tällä kertaa!
Musiikillisesti hieno päivä. Zen Café oli loistava, vaikkakin
myöhässä kun niiden keikkabussi oli syttynyt palamaan. Samaten Ultra Bra oli
todella hyvä, vaikkakin lähdin kesken keikkaa menemään kun rupes angsti olemaan
liian kova. UB tuli suoraan Hesasta, lavalta lavalle siis... aika meininkiä.
Noh.
Nyt mennään nukkumaan ja mietitään huomista. Huomenna näkee mitä huomenna
tapahtuu, tänään en enää jaksa vaivata aivojani sillä. Yritän tehdä jotain
muuta kuin mennä rikki täällä kotona. Studiolla olis kitara ja vahvistin...
Hyvää yötä, jos se nyt enää on mahdollista.
<< mennyttä elämää
|