Sen verran jo rupee viiraamaan päänupissa, että unohdin sitten eilen tuuppia
tuon kirjoitukseni tänne verkkoon. Huhhuh.
Tänään käytiin äidin kanssa Nousiaisissa Sallan äitiä (ja Sallaa siinä samassa
tietysti) katsomassa. Hän näytti voivan kaikin puolin hyvin, vaikka voin kuvitella
että pinnan alla asiat ovat verraten toisin. Todella etäisen viileältä tuntui
nähdä hänet pitkästä aikaa - ilman hiuksia. Tuli ensialkuun sellainen olo,
että joku on huonosti, mutta kukaan ei uskalla sanoa mitään. Siinä sitten
puhelivat ja minä Sallan kanssa. Pestiin kädet raapaleina uusia perunoita
ja kaikki tuntui jotenkin niin kotoisalta.
Tulin Sallan kyydissä (ekaa kertaa eikä edes pelottanut :) kotiin ja uppouduin
taas verkon syvyyksiin. Todella pirullista kun hermot menee tuon lukemisen
kanssa ja sitten menee päivä aina koneen äärellä. Argh!
Seppo soitti ja juteltiin deittipalveluista. No enkös sitten taas mennyt
täyttämään profiiliani kaikkiin maailman deittipalveluihin silleen ”kokeeksi”
ja siihen meni työn ohella sitten koko ilta. Niitä on yllättävän paljon kuitenkin
olemassa noita kaikenmaailman deittinettejä. Edellämainittu lienee ainut,
jota olen käyttänyt useammin kuin kerran ja tiedän että eräät henkilöt käyttävät
sitä silleen epäsäännöllisen säännöllisesti.
Ideologisesti ajatus on kyllä hieno, mutta ainahan sitä kehitettävää varmasti
olisi. Pääongelma varmasti kaikissa deittipalveluissa on se, että oikeanlaisia
käyttäjiä (eli niitä, jotka eivät liiku väärällä henkilöllisyydellä ja niitä
jotka eivät ole täysin epätoivoisia etsinnöissään) on aina kuitenkin liian
vähän. Tietokoneen mukanaantuomat pienet lisät kuten tuollainen profiilien
yhteensovittaminen ja tehokkaat haut parantavat niiden käyttökelpoisuutta
silti aivan älyttömästi.
Niin.. ja missäs minäkin olisin tällä hetkellä ellei rakas
Veerani olisi sattunut valehtelemaan että asuu Turun lähellä vai miten
se nyt meni =)
Myöhään illalla (normaalien ihmisten ”myöhään illalla” siis) Miia
soitti... taas. Tällä kertaa parinkymmenen promillen humalassa :)
Saan kuulemma kuittailla tästä sitten meilissä tai verkossa tai missä vaan,
joten kuittaillaan nyt sitten. Nojoo. Ei siinä tosiaan mitään kuitteilemista
kuitenkaan ollut sen pahemmin, oli ihan hauska kuulla sellaisia perin aitoja
ajatuksia joita ihmiset kännispäissään aina viljelee. Hassu ominaisuus on
se miten se kipukynnys todellisten asioiden sanomiseen vähenee kun on kännissä.
Jep. Nyt pitäisi jatkaa lukemista vaan ei nappaa edelleenkään. Ei todellakaan.
Ja pitäisi kyllä ehdottomasti keksiä jotain sanottavaa sille huomiselle deitille
ennen huomista. Damn. Se tilaisuus meni näköjään kymmenen minuuttia sitten...
mutta silti. Mä en siis keksimälläkään keksi, että mitäs tyhmää sitä nyt sitten
kannattaisi sanoa... Jos olisin Kyllönen, sanoisin että voi surkeuden surkeus!
