|
Unessa.net : Arki : Menneet :
Keskiviikko, 19.9.2001
Sometimes I feel
Like I don't have a partner
Sometimes I feel
Like my only friend
Is the city I live in
The city of angels
Lonely as I am
Together we cry
(RHCP,
Under
The Bridge) |
Tänään oli tarkoitus pitää
vähän vapaata välillä. Totisesti pidinkin.
Jumituin yllättäen Sepon kanssa kaupungille, juteltiin
ja jeesusteltiin pari tuntia jokirannassa niitä näitä.
Törmäsin aiemmin illalla Numenoriin
ja sain Cosmicissa vahingossa käteeni Fantasion ja Picon
seikkailujen jakson jossa heti etusivulla komeilivat WTC:n
uljaat tornit.
Pidätän
viikonlopuksi itselleni oikeuden nörtistyä
ja otan mukaan mustien vaatteiden lisäksi läppärin
sekä paljon toteuttamattomia ideoita. Viikonloppu alkaa siis
poikkeuksellisesti huomisesta. Haen puvun pesulasta töistä
päästyäni, pakkaan ja lähden huristelemaan
kohti Piikkiötä. Takaisin tulemisesta en tiedä..
toivottavasti joskus.
Olen kovasti yrittänyt opetella itseäni ja totutella
tähän kaikkeen. Loppujen lopuksi todella moni asia on
muuttunut ihan totaalisesti muutaman viimeisen kuukauden aikana.
Omassa kämpässä asustelu alkaa olla jo selkäytimessä
ja aamulla heräileminenkin rupeaa jo pikkuhiljaa iskostumaan
ajatusmaailmaan. Ärsyttävä piirre meikussa on se,
että herään tosi usein noin 5-10min ennen kellon
(puhelimen) herätystä kurkkimaan ”mitä kello
on, koska joudun herään”. Se on vaan joku refleksi
eikä sille voi mitään... argh.
Ehkä taas kerran tässä käy niin, että
juuri kun alan oppia nykyiseen systeemiin tuleekin joulukuun 29.
päivä ja sitten se on ohi. Lukeminen alkaa ja kaikki
kiire on ohi.
Tällä hetkellä tulee kummallisen haikeita ja katkeriakin
tunteita siitä kun kuulen ihmisten puhuvan kouluistaan ja
tuttujen touhuista TUKKK:lla. Tulee väistämättä
aina hetkittäin mieleen se, että vuodenvaihteesta alkaa
taas kerran lukeminen ja taas kerran on pää vadilla.
Kukaan ei sano mitään, mutta kaikki odottaa jotain tuloksia
ja samaan aikaan pitää mua ihan hulluna. EVVK silti
muiden mielipiteet. Vitut niistä. Päätin etten
jaksa vaivata itseäni millään syyslukukauden kurssilla
avoimessa, en ole siihen vielä henkisesti valmis saatika
sitten aikataulullisesti. Nytkin tuntuu päivät jo venyvän
ihan liikaa...
<< mennyttä elämää
|