|
Unessa.net : Arki : Menneet : Sunnuntai, 7.10.2001 Tämä viikonlopu oli täynnä ihmisiä ja tunteita. Niinkuin aina, se meni aivan liian nopeasti. Eilinen sai tosi harmaasävyisen lopun kun krapulatokkurastani selvitessäni tajusin että olin saanut hyvin järkyttäviä uutisia LAuralta. Toivon, että kaikki kääntyy parhain päin. Kaikessa hiljaisuudessa tämän kaiken lörpöttelyn keskeltä nostaa päätään jokin suurempi asia. Jokin joka valvottaa öisin ja pitää hereillä päivisin. Rakkaus. Kovin ikävää etten voi (tai itseasiassa halua) suunnata sitä keneenkään, se vaan on ja kasvaa. Nautin kaikesta mitä teen kunhan se tuntuu oikealta. Jostain syystä tämä ei aina ole ollut näin.
Saan nykyään kaiketi kirjoittamisesta sen voiman, jota ennen hain jostain muualta. Nyt on ihan selkeästi meneillään joku luova kausi ja otan siitä kaiken irti. Pitäisi vaan olla enemmän aikaa tehdä kaikkea mahdollista, nyt kun suurin osa ajasta menee pakollisiin pahoihin eli töihin ja nukkumiseen. Kurjaa. Melkoisesti myöhässä mutta silti. Assemblyistä tai demoista mitään tietämättömien kannattaa ehdottomasti imuroida ainakin tämä 64k -sarjan voittaja (demo on muutettu DivX-muotoon ja pakattu .avi -tiedostoksi. Sen voi katsoa useimmilla liikkuvaa kuvaa toistavilla ohjelmilla). Edomesta löytyy noita vielä paljon lisää! |
Olen
yrittänyt keksiä tapaa jolla kiittäisin ihmistä
joka opetti minut rakastamaan. Ei ole ollut helppoa kokea kaikkea
sitä hyvää ja pahaa mitä kaikkeen tähän
kuuluu, mutta näin suuret tunteet jättävät
ihmiseen kovin pysyviä jälkiä. Tuntuu kuin olisin
saanut sisälleni uuden elämän sekä ehtymätöntä
voimaa jaksaa yli vaikeiden aikojen. 