|
Unessa.net : Arki : Menneet :
Tiistai, 27.11.2001
Ote lipsuu. Johtuu varmaan tästä kurjasta loskasäästä.
Ville on kova poika tekemään vähän kaikenlaista.
Olen kai kova poika myös väittämään asioita.
Väitin jollekin joskus, etten pelkää
uusien ihmissuhteiden aloittamista tai jotain sen suuntaista.
Taisin valehdella päin naamaa. Tai siltä ainakin nyt
taas tuntuu. Olen joiltain todella hyvin sinut itseni kanssa,
mutta mussa on myös puolia jotka edelleenkin kiellän
ja joita häpeän.
Analysointi ja vakuuttavien perusteluiden esittäminen helpottaa
samalla tavalla kun siivous helpottaa silloin kun pitäisi
lukea kokeisiin. Sillä luo tekosyyn olla kohtaamatta niitä
tosiasioita joita oikeasti pakenee. Mitäköhän minäkin
tällä hetkellä pakenen? Montaakin asiaa.
En osaa selittää itselleni vieläkään
miksi en tule toimeen joidenkin ihmisten kanssa.
Keksin kummallisia verukkeita ja teen todennäköisesti
toisten olon kurjaksi kertomalla näitä eteenpäin,
koska fiksu ihminen varmasti ymmärtää tietynlaisten
lauseiden todellisen merkityksen. En minä haluaisi loukata
ketään, mutten todellakaan osaa parantaa itseäni
tästä. Kai.
Oikeastaan ongelmani jakaantuu tältä osin kahteen osaan.
Ensinnäkin niihin ihmisiin joista pidän osittain, mutta
joista en kuitenkaan pidä tarpeeksi halutakseni olla näiden
kanssa tekemisissä ja toisaalta ihmisiin joista olen joskus
pitänyt tai luullut pitäväni, mutten enää
pidä ollenkaan.
Sepon kanssa tästä ollaan kait joskus juteltukin, mutta
aihe on valtavan arka eikä siitä välttämättä
saa helposti kunnollista otetta järkevän keskustelun
aikaansaamiseksi. Tylsää.
Liian
vakavana taas olen ollut. Paitsi hetken tänään
kun sain viimein kitarani huollosta. Se on nyt
mahtavassa vireessä ja soi kuin sirkkeli! :) Jaoimme tänään
parin tunnin ajan toisillemme rakkautta ja sulosäveliä.
Kitara on edelleenkin vireessä, mutta minä olen nyt
kovin kovin väsynyt.
En saa kunnolla nukutuksi ja siihen on liian monta syytä.
Ensinnäkin olen taas eksynyt jonkun toistaiseksi kovin tuntemattoman
naisihmisen maailmaan. Tämä siis liittyi siihen ihmissuhdeasiaan.
Toinen minäni haluaisi nähdä hänet heti, mutta
toinen puoli pelkää että petyn rikkoessani sen
tietyn taian ja menetän taas jotain mitä mulla ei edes
vielä ollut.
Tämä nainen. Se on kuin Miia,
mutta huolestuttavan paljon lähempänä niin maantieteellisesti
kuin ajatuksellisestikin. Ei hän oikeastaan ole yhtään
kuin Miia, mutta Miia tulee ihan väkisin mieleen tästä
kaikesta. Sokkotreffit voi tässä tapauksessa olla kuitenkin
melkoinen terveysriski :) Niistä tulee taas mieleen Piia,
joka on kaikin puolin mukava ja mielenkiintoinen tyyppi, mutta
ei ollenkaan siinä mielessä kuin olisin ehkä halunnut.
Onko se mun vika jos mä en tunne mitään? Mun mielestä
se ei voi olla ja kuitenkin tunnen siitä syyllisyyttä
ja se repii minuun haavoja. Miksi kaiken täytyy olla aina
niin pirun monimutkaista?
Kiitos ihmiskunnalle kolmesta soinnusta ja ilmiöstä
nimeltä Rock. Onneksi on edes jotain mikä voi olla samaan
aikaan yksinkertaista kuin blondi ja parempaa kuin seksi =)
<< mennyttä elämää
|