|
Unessa.net : Arki : Menneet : Tiistai, 4.12.2001 Mitäs tähän taas voisi sanoa. Yhtä matalaliitoa tämä on.. ei muuta. Eilen oli tarkoitus tehdä kauheasti töitä ja mennä vielä studiollekin illalla. Noh.. yhtäkkiä koko ruutu leimahti ihan punaiseksi ja päässä rupesi soimaan sellainen ikävä vihellys... ”UIIIIIIIIIIII!!!!”. Migreeni. Menin samantien nukkumaan ja heräsin joskus keskellä yötä ihan pirteänä. Dough. Fysiikkakin näköjään pettää... Tänään ehdin käväistä sen verran studiolla, että sain (kiitos Tapsan loistokkaan avun) miksattua ihkaensimmäisen nauhoitetun biisini ja poltettua sen CD:lle. Onnistuin tyrimään kitararaidan, mutta olen kovin onnellinen ja iloinen tämän esikoisen synnystä :) Heti kun tulee vähänkin aikaa menen ja teen sen vielä kokonaan uusiksi. Kirjoittelin jossain vaiheessa Ocalle vastauksen meiliin jossa hän sanoi ”Voisi varmaan olla yrittämisen arvoista unohtaa se ainainen naikkosten vertailu, siinä sulla lienee yksi pahimmista kompastuskivistä ihmissuhteiden osalta.”. Dough. En minä vertaile ketään. En! (Perustelut myöhemmin jos jaksan =) Oikeastaan kaikki menee liian tylsäksi taas. Nyt onneksi työjutut virkistää hieman, mutta ne on juuri sitä mitä vähiten nyt kaipaan. Kaipaan niitä ihmisiä ja se yksikin on ollut jo liian monta päivää ihan hiljaa. Pelkään että syy on jossain muussa kuin tenttisumassa tai toisaalta sitä, että kuinka määrätietoinen voi ihminen oikein olla jos pystyy noin hyvin itseään kontrolloimaan... No.. huomenna näen pitkästä aikaa LAuran. Mennään yhdessä Lumon keikalle kun Nuppimus ei tullutkaan mukaan. Mahdankohan nähdä sen pienen mukavan otuksen? Mahtaakohan taas tulla kauhean ikävä olo lähteä pois niin pian kun torstaina täytyy kuitenkin painaa vielä täysi päivä töitä. Mahtaa varmaan. Haluan vaan kuulla sen Lumon livenä ja pitää hauskaa, muusta viis. Ja LAurasta tulikin mieleeni, että pikkusiskoni sai tänään ajokortin. Uskomatonta, mutta kaiketi totta. Mulla on päänupissa sellainen sisäänrakennettu portaikkojuttu, jossa pikkusisko on todellakin pikkusisko sellaisena pienenä ja viattomana. Tämä teiniys/aikuisuusvaihe ei oikein iskostu mun tajuntaan, mutta hassua kyllä.. pikkusiskotkin kasvavat aikuisiksi. Paljon onnea kortin johdosta siis ja erittäin paljon tarkkaavaisuutta ja varovaisuutta talven pimeille ja liukkaille teille.
Jussi. Pärjäile...
ja soittele. |
