|
Unessa.net : Arki : Menneet : Sunnuntai, 16.12.2001 Perjantainen oli melkoista melskettä. Jos kyse olisi ollut minkä tahansa muun kuin oman virman juhlista, niin en kyllä olisi lähtenyt, sen verran huono olo oli vielä alkuillasta. Oltiin jo kuuden aikaan EG:n kabinetissa, vain kolme tyyppiä puuttui koko jengistä, paikalle asti meitä pääsi yhteensä kahdeksan henkeä. Viina virtasi ja silleen, eipä siinä sitten juuri muuta... Paitsi, että ymmärrän hyvin miksi pikkujouluilla on sellainen maine kuin niillä nyt yleensä on. Niin, ja alakerran pikku pubissa, DaCapo Housessa oli mieletön jazzmeininki yömyöhään asti. Eilen oli Nupin synttärit. Äijä täytti 22-vee, mun vuoro on huomenna. Dough. Kyhjötin koko päivän neljän seinän sisällä, join yhden pullollisen verran (eli aika stanan monta litraa) kuumaa viinimarjamehua ja koodasin irssibotteja. Vitun tylsää siis. Tänään jatkui samaan syssyyn koko päivä, paitsi mitä nyt vähän yritin tehdä töitä alta pois huomiseksi. Tämä kone takkuaa siinäkin, ei ole kaikkein helpoin asia maailmassa yrittää pitää 3-vuotiasta Win2k järjestelmää pystyssä 98% loadilla. No. Nopeasti se näyttää aika kuluvan surffimalla ja irssimälläkin. Turha kuvitella, että mitään hyödyllistä saisi aikaiseksi tässä olotilassa.. .eieiei. Aika älytöntä, että nyt on vasta alkutalvi ja kaipaan jo kesää. Kaipasin sitä oikeastaan jo kesälläkin, mutta nyt kaipaan sitä todella. Yksinäisyydellä on kumma taipumus unohtua tai kasvaa kun on ihmisten keskellä. Keskellä kesäisen kuumaa kaupunkia se ei oikein voi muuta kuin unohtua. Näin talvella kaupungilla näkee vain tiukasti toistensa lähelle kiinnittyneitä pareja ja se on epäreilua. Ihon ikävä on valtava. Se repii ja raapii, puree ja riehuu. Ei jaksaisi millään olla yksin, olisi niin paljon helpompi taas turvautua johonkin epätodelliseen, tukeutua siihen samaan lämpimään ihoon vaikkei se olisikaan se mitä etsii. Heikko minä olen. Kai me kaikki olemme. Toiset vaan käsittelee asioita eri tavalla. Mun kohtaloksi on näemmä langennut pohdiskella, tylsistyä samoihin johopäätöksiin ja lähtötilanteisiin, pohdiskella taas vähän lisää ja mennä nukkumaan. Hitto. Huomenna pitää pohdiskella taas paljon mukamas vakavampia asioita. |
