Neoluddiitti
4.10.2007
Maailma täyttyy vekottimista joita kukaan ei tarvitse. Ostamme teknologiaa tottumuksesta ja siksi koska naapurillakin on. Mutta mitä tarvitsemme? Tunnen itse kuuluvani pahimpaan mahdolliseen välineurheilijaryhmään, mutta olen vähitellen alkanut aktiivisesti muuttamaan kulutustottumuksiani järkevämpään suuntaan.
Tilausohjeet
- Tilaa iTunesiin
tai
- Voit tilata Vaihtoehtoisen Arjen mihin tahansa podcasteja ymmärtävään ohjelmaan tilaamalla RSS-syötteen: http://www.unessa.net/syndikoi/va/
2 kommenttia (RSS)
Onneksi olkoon uuden teknoasenteen puolesta!
Itsellä ja tyttöystävällä ollut samat ajatukset nyt jo hetken. Saas nähdä miten käy digiboksin ostamisen kanssa - tähän asti se vähä mitä telkkua katsoo on näkynyt analogisesti kaapelissa. Ja kun digiboksien toiminnan laatu on mitä on, niin ei paljon kiinnosta. Ehkä sitä pärjää ilman telkkuakin - voisi alkaa käyttää aikaansa johonkin fiksumpaan. Ne must-sarjat voi sitten katsoa netistä.
+0 pistettä
Kun muutin tänne Savitehtaankadulle kesällä 2006, annoin telkkarini kaverille jonka oma oli juuri hajonnut. Tuo teko on osoittautunut yhdeksi elämäni parhaimmista -- en ole katunut hetkeäkään.
Hankalin asia härpäkehelvetissä on se, että niistä on hankala päästä eroon. Wanhoja tavaroita on vaikea myydä, eikä niitä viitsisi roskiinkaan heittää. Pitäisi saada aikaiseksi lista asioista ja laittaa ne vaikka nettiin lahjoitettavaksi.
Kommentoi
Oletko rekisteröitynyt? Kirjaudu! (myös OpenID:llä!)
(Tai rekisteröidy ilmaiseksi.)
