| Unessa.net : Arki : Menneet :   Keskiviikko, 6.12.2000  rikoin viimeinkin laivakiroukseni!5.12.2000 klo 21.15-, edessä laivamatka Lapan, Matkalan ja Ollin 
  kanssa. Ainiin.. mukana myös tietysti Veera 
  kaverinsa Annin kanssa. Alkujännitys oli melkoinen kun tuoreessa muistissa oli 
  kaikki ne ikävät muistot edellisiltä laivareissuilta. Koko reissun tarkoitus 
  olikin omalta osaltani parantaa hieman edellisen matkan haavoja. Ensimmäinen jännityksen aihe oli lippujen saaminen ja hankkiminen 
  ja laivaan astuminen, mutta kaikki nämä sujuivat ongelmitta ihan suunnitelmien 
  mukaan. Puoli kymmenen maissa oltiin jo turvallisesti hytissä ja vajaata tuntia 
  myöhemmin tax-freen ja hyttikierroksen jälkeen taas liikkeellä. Omalta osaltani koko reissu meni kuin siivillä, heti kun oltiin 
  lyöttäydytty Veeran kanssa yhteen oli kaikki loppu sitten vaan hauskanpitoa 
  ja sitä laatuaikaa yhdessä... =)  Pitkästä 
  aikaa tuntuu siltä, että kaikki on taas ihan hyvin. Kaikki katkerat ja surulliset 
  tunteet ja ajatukset menneistä ajoista ovat vielä tallella, mutta nyt tunnen 
  jo muutakin. Paitsi että olen iloinen kaikista uusista kavereistani ja siitä 
  että olen vihdoin päässyt uusille urille elämäni kanssa, tunnen äärimmäisen 
  hyvää hyvänolontunnetta ja onnellisuutta. Mieleni sopukoissa piillyt ajatus 
  siitä, että nämä tunteet ovat pelkkiä ihastumis-ilmiöön liittyviä ohimeneviä 
  hairahduksia, osoittautui tämän laivamatkan aikana täysin tuulesta temmatuksi. 
  Toivonkin enää vaan sitä, että käytännön asiat kuten välimatkat ja koulu- ja 
  työjutut eivät pääsisi sotkemaan tätä lupaavasti orastavaa suhdetta, sen sitten 
  taas näyttää loppujen lopuksi aika.
 Kaiken huvittelun ohella, työ- ja koulukiireet piinaavat arkena. 
  Ensi viikonlopun aikana pitäis tutustua lähemmin ainakin toiseen kahdesta sosiologian 
  tenttikirjasta ja töissäkin riittää tekemistä ihan tarpeeksi. Sitten on vielä 
  siihen päälle kaikki bändiharrastukset ja muut, niin ei ainakaan tartte murehtia 
  sitä mitä tekis vapaa-aikana... =) Nyt en osaa olla enää muutakuin väsynyt. Väsynyt, mutta viimeinkin 
  onnellinen. Ehkä tämä synkkä ja myrskyinen syksy kääntyy sittenkin valkeaksi 
  jouluksi... ;)   << mennyttä elämää |