| Unessa.net : Arki : Menneet : Keskiviikko, 26.9.2001 Jouduin eilen krapaamaan auton ikkunat ensimmäistä 
                kertaa tänä syksynä. Samalla kun ajoin auton pihamaalta 
                kadulle lakkasi tuuletin pyörimästä ja ikkunat 
                meni ihan tukkoon. Loistavaa. Pääsin jollain ilveellä 
                kuitenkin töihin, mutta tänä aamuna hieman jännitti 
                miten homma onnistuu toistamiseen. Itseasiassa tässä 
                saa pelätä nyt sitten kokonaisen viikon, sillä 
                14:sta kilometrin määräaikaishuolto on vasta ensi 
                viikon tiistaina. Prkl. Olen aivan lopen uupunut toisinaan. Näin iltaisin on sellaisia 
                vaihtelevia energiatasoja ja mielialoja. Nukun poikkeuksellisen 
                vähän öisin ja siitäkään nukkumisesta 
                ei paljon tule kun tuo sängynrotjake pitää sellaista 
                meteliä että se kuuluu varmaan yläkertaan asti. 
                Hetken mielijohteesta ruuvasin 
                pohjalevyn muutamalla puuruuvilla kiinni runkoon, ainakin hetkellisesti 
                se näytti vähän auttavan. Uusi patjakaan ei kyllä 
                olisi pahitteeksi.. tuohon kun rojahtaa millä painolla tahansa 
                niin saa kehoaan vasten ärsyttävän jousen painon 
                plus ikävänkuuloisen vääntyilevän teräksen 
                natinan. Grr. Koko ilta meni käytännöllisen ja ilmaisen PHP-editorin 
                etsimiseen. Yritän koota sellaista sopivaa www-työkalukokoonpanoa 
                Linux/Windows ympäristöihin, joka olisi mahdollisimman 
                yksinkertainen, tehokas ja ilmainen. Yllättäen toimivia 
                editoreja ei liiemmin löytynyt, mutta vanha tuttu HTML-Kit 
                kelpaa kyllä mainiosti PHP-puuhailuunkin. Nyt taas kun olisi juuri sellainen tuottava fiilis ja kauhea 
                draivi tehdä jotain uusia juttuja tai korjailla vanhoja huomaan, 
                että kello on jo liian paljon yhtään mihinkään. 
                Aina sama juttu. No jos huomenna saisi tehtyä edes jotain 
                pientä... Sallalla oli tänään enkun YO-kirjoitukset. Nyt 
                kun onnistumisen stressi on ohi onkin aika siirtyä tulosten 
                odottamisen stressaamiseen. No ei. Ei niitä nyt ainakaan 
                kannattaisi sen enempää murehtia, mutta tuo nyt murehtii 
                ihan kaikesta ihan liikaa. Väsymys näköjään näkyy vähän 
                kaikessa. Pakko luovuttaa suosiolla. << mennyttä elämää |