|
Unessa.net : Arki : Menneet : Maanantai, 20.8.2001 Wau. Meitsin uus työpaikka on ExxonMobil. Son Esson ja Mobilin fuusioituma, teknisesti uusi työnantajani on Mobil Oy (Espoo). Eka päivä töissä meni kiireisesti, haukotellen ja hyvin hyvin sekametelimäisessä mekkalassa... Kummaa miten päivän aikana saa tehtyä niin paljon enemmän kun herää aamulla. Tämän kesän päivärytmini on ollut aivan päinvastainen viimekesäiseen. Tulin melkein joka aamu seitsemäksi tai kuudeksi töihin ja lähdin illalla joskus ennen kymmentä Sallan luo. Oli siinäkin elämää. Ei mikään ihme että kaikki meni niinkuin meni. Tuolla Mobililla tuntuu olevan järkyn hieno työilmapiiri ja todella mukavia työkavereita. Siellä on koneitakin joka nurkassa, mutta lieväksi harmistukseksi en tietenkään päässyt paikkaan josta pääsisi ulos intternettiin. höhlää. Päivän kohokohtana oli ehdottomasti esimieheni väläytys jostain ”lue tämä jotta voit vannoa että toimit kaiken tämän paskanjauhannan mukaan” -kirjasta, että työntekijän tulee ennen töihin tulemistaan läpäistä huumetesti. Meinasin heittää siihen jotain tylyä mutta onneksi maltoin mieleni. Mun veriarvoilla ei läpäistä kyllä mitään testiä; 45% kokista, 45% batteryä ja 10% punasoluja. ”Hei! Tää mieshän käy lisäaineilla!!!” Jeps. Täällä himatsussa on kaikki taas melkein niinkuin ennenkin. Sallan äiti on ollut tosi kipeenä jo aika kauan. Ollut kuulemma sairaalassakin jo pidemmän aikaa. Tahtoisin mennä käymään siellä, mutten osaa keksiä mitään järkevää syytä mennä sinne. Ehkä saan Sallan suostuteltua siihen että mennään yhdessä. Valitettavasti Sallan äiti ei ole ainoa syövän uhri. Mummu on maannut Porin sairaalassa jo ties kuinka kauan ja äiti on jatkuvasti siellä sen vierellä. Soitin lauantaina ja vaihdettiin nopeasti kuulumisia.Hän kuulemma ilahtuisi kovin jos saisin ”uuden perheen”. Niin varmaan. Valitettavasti uutta perhettä ei kyllä perusteta ”lisää vain sormus”-periaatteella. Ajattelin näin vielä muutama viikko sitten, mutta en enää. Aika tylsää olisi hypätä perhe-elämään lennossa. Se olisi kuin leffan katsominen ekan 45 minuuttisen jälkeen - ei siitä enää saisi millään kiinni! Noh. Nyt on onneksi muutakin ajateltavaa taas hetkeksi kuin tämä olematon elämä ja sen tärkeimmän puute.Ei seksin siis vaan ihmisen. Läheisyyden. |
