Turku +2

Kahden päivän ja kolmen tentin tenttiviikko noudatti melko tarkkaan worst-case skenaariota. En oikeastaan edes halua ajatella tuota enää. Jouluna nähdään, sano.

Nyt alkaa uudet kujeet. Huomenna pakkaan ensimmäisen Mac-koneeni laatikkoonsa ja vien postiin. Se matkaa uuteen kotiin johonkin pohjoiseen ja jään itse odottelemaan sen seuraajaa. Jäin vakuutusyhtiömme ansiosta tässä turmassa rahallisesti nollille, mutta menetettyjä työtunteja ja vahingon muita välillisiä seurauksia on mahdotonta mitata rahassa. Nyt kuitenkin on hyvä fiilis, kun tiedän, että pian saan uuden koneen ja hässäkkä on toivottavasti ohi.

Ikäänkuin kipukorvaukseksi tästä kaikesta repäisin ja ostin viimeisten parin viikon aikana puurtaneillani palkoilla ensimmäiset osat kotistudioon, jota olen elätellyt suunnitelma-asteella jo vuosia. Niihin ei periaatteessa olisi ollut varaa, mutta paskat siitä. Eipä tässä ole muutenkaan tullut syötyä kunnolla pitkiin aikoihin. (Paitsi viime viikolla kun äiti oli ostanut kaupungilta savukalaa ”koska ne näytti niin söpöiltä”.) Lisää studiosta kun se on pystyssä.

Vielä viikko sitten kaikki jaksoivat päivitellä kuinka ihmeellisen lämmintä oli ja miten kylmä ei ollut tullut ollenkaan. Ha. Mitäs nyt päivittelette kun tuulee siihen malliin, että suilinkaisimmat lentävät mukana ja sataa vielä päälle vaakatasossa.

+2

Syksy on perseestä.

» Lokeroissa syksy, mac, äiti, musisointi, studio, tietokone