17

Joidenkin ihmisten elämä tuntuu kietoutuvan hämmästyttävällä tavalla omaani. Yhteiset sukujuuret ja tuttavapiirin osittainen samuus on vielä perin tavallista ja läheisten ystävien eksyminen samoihin piireihin voidaan vielä laskea sattumaksi, mutta entä kun käytännössä tuntemattoman ihmisen elämä risteää omani kanssa huomattavasti useammin kuin voisi järjellä ajateltuna laskea sattumaksi?

Matemaatikko saattaisi tässä kohtaa painottaa nimenomaan sattumaa, mutta itselle tulee väistämättä sellainen olo, että joku kosminen magneetti yhdistää juuri näitä polkuja.

Osa minusta on onnellinen näistä sattumista, osa tahtoisi olla onnellisempi.

» Lokeroissa pohdinta, katrina